Hannibal (nyk. Hippi)

11/2005 Hipistä tuli enkelikoira.

Hipin tarina: Viimeisenä yönään, vain 1,5-vuotiaana, Hippi lähti omin luvin kotoa, tarkoituksenaan ilmeisesti lähteä tapaamaan lähellä asuvaa poikaystäväänsä. Hipin matka kuitenkin katkesi, kun se törmäsi yhteen tai useampaan ihmiseen, jotka jäljistä päätellen raahasivat koiran väkisin kävelytieltä metsään. Suuren pajun juurella Hippi koki elämänsä viimeiset ja varmasti pelottavimmat hetket, kun joku viilsi puukolla rakkaan Hippini kaulan auki, jättäen koiran vuotamaan kuiviin.

Vaikka ihminen satutti Hippiä pahasti, niin viimeisillä voimillaan Hippi vielä yritti hakea turvaa tuttavastani, mutta koiran voimat loppuivat talon kuistille. Verenhukasta ja kylmästä kärsien Hippi yritti äänettömästi pyytää apua, joka tuli kuitenkin liian myöhään. 5.30 Hippi löydettiin. Silloin se vielä jaksoi hiukan päätään nostaa ja heilautti häntäänsä nähdessään tutun naaman. Mutta sitten väsymys voitti. Hippi sai viimeisen piikin eläinlääkärillä, mitään muuta ei ollut enää tehtävissä.

Kaipaus, suru ja järkytys on suuri. Suurempi kuin voi edes kuvitella. Nyt Hippi on kuitenkin sateenkaarisillalla, tuntematta tuskaa. Voi hyvin kulta, olet aina mielessäni

Rakkaudella ja kaivaten, Saana

***

Hannibal sai oman kodin Tampereelta kissan kaverina.