Gray

23.10.2016 Graysta tuli enkelikoira.

Gray, Rakas Koiranlurtti, Terapeutti, Kuntouttaja, Ystävä. Meillä oli hyvä elämä yhdessä. Sait paljon kavereita, niin kaksi- kuin nelijalkaisia. Lähdit taas mummin lenkkikaveriksi sateenkaarelle 23.10.2016. Kovin olit väsynyt ja suuri sydämesi alkoi jo haikailla keveämmille lenkkipoluille. Laitoimme sinut nukkumaan ruusupensaan alle kotipihaan, lempipaikallesi. Kiitos Rakas Ystävä 💔 Ikävöiden, perheesi.

***

12.2.2008 Gray sai kodin Hämeenlinnasta.

***

Kuulumisia ja kuva kodista:

11.12.2008 Gray on edelleen vahvasti menossa mukana ja asettunut perheeseen loistavasti! Luonne on pysynyt kilttinä ja rauhallisena, mutta itsetuntoakin jo on sen verran, että vahtikoiran hommat hoitaa kiitettävästi ja sopivassa määrin. Turkki on vaihtanut väriä kanelin ja tummemman sävyiseksi ja kas kummaa, sileäkarvaiseksi. Laihahan tuo edelleen on kovasta yrityksestä huolimatta, vatsahaava on sairastettu ja hoidettu, löysällä vatsa oli ensimmäiset 6kk, mutta maitohappobakteeri osoittautui hyväksi hoitokeinoksi. Grayn ikää olen pohtinut aikalailla. Toisinaan vaikuttaa hyvinkin yli 10- vuotiaalta vanhalta mieheltä, toisinaan taas kinoksessa off-roadia kaahatessaan suu auki lunta kauhoen, on ihan penska :)

Todella hienosti on yhteiselämä mennyt kaikilta osin. Varauduin mahdollisiin ongelmiin, rähisemiseen, huonekalujen syöntiin ja mitä nyt ajatuksia tulikin hyvää tarkoittavilta kanssaihmisiltä, jotka tiesivät varoittaa Tallinnan koirista varmalta taholta kuulemiensa kokemusten perusteella…hmmm. Peruskoulutus sujui kohtuullisen vaivatta ja ihana koiran lurtti Gray on kaikin puolin! T:Sirpa, Lassi ja Gray

14.2.2008 Nyt ollaan jo aika hyvin asetuttu kotiin Grayn kanssa. Hoiupaikilla alku oli, noh, nopea. Gray oli ilmeisen päättäväinen poistumisaikeidensa suhteen aitauksesta. Ei poika juuri katsellut ympärilleen tai kysellyt kuulumisia ihmisiltä sen kummemmin kuin muilta nelijalkaisilta karauttaessaan paikalta gepardimaisella nopeudella. Meihin karvattomiin ei luonut minkäänlaista kontaktia ennenkuin laiva oli jo melkein Helsingin satamassa. Kävely remmin päässä oli jotakuinkin kaoottista ja kävelyttäjänä toimivan poikani olkavarsia kehittävää. Kotiin päästyä paikat tutkittiin intensiivisesti ja ruoka katosi parempiin suihin suorastaan häkellyttävällä vauhdilla. Oli avoimen hämmentynyt kun valot sammutettiin ja isäntäväki kävi peiton alle köllimään. Toisaalta, kukapa ei olisi moista vieraanvaraisuutta hieman kummeksunut?

Tilanne nyt: poika juoksee emännän kanssa lenkkiä rauhallisin ja varmoin ottein kuin vanha tekijä konsanaan. Sisäsiisti on, ellei porsasmaista ateriointia lasketa. Kävelykoulutusta aloiteltiin tänään, eikä se varmastikaan tule tuottamaan isompia tuskia. Liekö Graylla jonkinlaista koulutusta jo taustalla..? Ei kulje ovesta ensimmäisenä, hyppii emäntää vasten, mutta äärettömän varovaisesti. Ei tule herättämään kesken yötä, ei hauku, eikä ainakaan vielä ole tuhonnut mitään. Mahtaako Grayn kuollut omistaja sairastanut jo jonkin aikaa, sellainen outo varovaivuus pojassa on koko ajan..? Ei kauheasti aristele ääniä tai äkkinäisiä liikkeitä, mutta ai että kuinka makeasti antoi naapurin kissalle kyytiä! Reviiri on näin ollen vallattu sekä takapihalla, että sohvalla torkkunurkassa :)

Isäntäväen toimia seuraa tarkasti, eikä rapsuttamista voi mitenkään koskaan eikä ikuna näemmä harjoittaa liikaa. Väliin innostuu leikkimään, mutta tuntuu hämmentyvän heti alkuunsa eikä oikein tunnu tietävän kuinka leikkitilanteessa sitten lopun kaiken käyttäytyisi ja jättää leikin pian sikseen. Varovasti koetettiin vapaana olemistakin pitkän narun kanssa pellolla. Kauas Gray ei lähtenyt ollenkaan, pariin otteeseen pienet spurtit kepin perässä, mutta sitten taas hämmentyi ja jäi emännän viereen kummastelemaan maailman menoa. Gray – nimen tunnistaa, Graynä saa siis pysyä. Kaunis nimihän tuo on ja koiran näköinen.

Leipominen on Grayn mielestä ilmeisen eroottista toimintaa. Ainakin kakkua laitellessani tänään Gray pyrki hieman yllättäen tekemään intiimimpää tuttavuutta pohkeeni kanssa, eikä kertakielto meinannut ottaa riittääkseen. Kolmannen yrittämän jälkeen Graylla selkeästi vielä mielitekoa pystypolkkaan oli, mutta ilmeeni nähtyään jätti käytännön pyrinnöt sikseen. Täältä tähän. Kiitos kovasti meidän yhteen saattamisesta! Kaikki odottaminen ja järjesteleminen on ollut sen vähäisenkin vaivan väärti! Terveisin Sirpa, Lassi ja Gray

***

Uros, noin 6v.

20.01.2008 Kävellessäni haukkuvan koirarivistön ohi kiinnitin huomioni hiljaa häkissään istuvaan harmaaseen pystykorvaan. Gray on hieman arka koira, mutta kuitenkin utelias ja todella kiltti. Antoi nätisti laittaa hihnan, eikä juuri vetänyt. Leikkiaitauksessa merkkaili kuin viimeistä päivää, eikä olisi tahtonut lähteä pois ollenkaan. Aidan takana kulkeviin toisiin koiriin Gray suhtautui häntää heiluttaen ja leikkihyppelyin. Leikkiaitauksessa ei noteerannut ihmisiä, kävi vain varovasti haistelemassa selän takana. Aivan kuin ei olisi ennen ihmistä nähnytkään, taikka tottunut hellyydenosoituksiin.

Hieman hämmentyneen oloinen jouduttuaan tarhalle, mutta varmasti todella hieno ja uskollinen ystävä kun pääsee oman kodin lämpöön. Kun pääsimme takaisin häkkiin, jäin vielä seurustelemaan pojan kanssa. Ilmeestä huomasi pojan jo rohkaistuneen ja nyt tuli jo kainaloon hakemaan rapsutuksia kovin onnellisen oloisena saamastaan huomiosta. Ei haukkunut ollenkaan. Grayta ei luovuteta varmuudenvuoksi toisen uroksen kaveriksi

Korkeutta pojalla on n. 60 cm ja se on sirorakenteinen ja tällä hetkellä
hyvin hoikassa kunnossa.

Tuleva omistaja hakee Grayn Tallinnasta. Kulukorvaus Graysta on 100 €. Gray on valmis matkustamaan uuteen kotiin alkaen 11.02.