Dora

2004 Dorasta tuli enkelikoira

***

Kuulumisia kodista:

Matkalla tarhalle katselin maisemia, ja totesin että voiko näin hirveätä paikkaa tai maisemaa olla olemassakaan. Tulimme tarhalle ja koirat haukkuivat. Menimme heti katsomaan minulle varattua doggityttöä, Doraa. Tulimme sisälle pimeään, haisevaan, navetalta muistuttavaan huoneeseen, jossa koiria makasi häkeissään. Kun pysähdyimme Doran häkin ovelle, se nousi likaiselta patjaltaan ja sen silmiin syttyi pieni toivonkipinä siitä, että vihdoin joku pysähtyi sen luokse ja että nyt oli sen vuoro lähteä kotiin, kun hänen viereisistä häkeistään oli viety koirakavereita toisensa jälkeen rakastavaan kotiin, josta se vain uneksi!

Dora vinkui koko ajan, ja koko matkan Suomeen. Viron eläinlääkäri tutki sen, eikä havainnut mitään erityistä. Ainut mitä oli, se ontui toista takajalkaa. Sen polkuanturoiden välit olivat punaiset ja turvonneet. Lääkäri sanoi; että virtsa oli polttanut sen anturat. Kynnet leikattiin ja annettiin loishäätö. Ja kotimatka Suomeen alkoi: Dora otti matkan rauhallisesti, mutta hieman se meitä arasteli. Kotiin päästyämme olimme jo kavereita. Mitkään kulkuneuvot eivät tuottaneet Doralle vaikeuksia. Dora kävi Suomessa uudelleen lääkärissä ja sai rokotukset. Lääkäri määräsi anturoihin rasvaa. Hoidin anturoita kotona, pesin, kuivasin ja rasvasin. Ne eivät parantuneet. Se ontui yhä toista takajalkaa. Dora lihoi, ruokahalua riitti ja vettä kului. Se piristyi päivä päivältä. Mutta olin huolissani jalasta, vein sen toiseen lääkäriin, kun vaihdoimme paikkakuntaa. Doran jalka kuvattiin; en ollut odottanut mitään vakavaa; Sen yhdessä varpaassa oli kasvain, joka hankasi sitä anturoihin ja sai Doran tuntemaan kipua. Doran keuhkot kuvattiin, siltä varalta että kasvain olisi levinnyt. Lääkäri olisi kieltäytynyt leikkaamasta sitä jos se olisi levinnyt, vanhahan Dora jo olikin. Ei ollut levinnyt, onneksi!!

Dora leikattiin viikon päästä ja hammaskivi poistettiin. Kaikki sujui hyvin. Hammaskiveä Doralla ei paljon ollutkaan ollut, hampaat olivat kellertyneet jo nuorena jonkun lääkityksen seurauksena. Jalka parantui ja Dora piristyi entisestään kun huomasi kivun olevan poissa ja kykeni nyt juoksemaan. Muuta Doralla ei ole ollut. Aika pian Doran tulon jälkeen sille tuli juoksut, sen jälkeen valeraskaus. Ripulia on ollut uuden ruokavalion vuoksi. Perheemme sai lisäystä; tuli toinen tanskandoggi, nuori uros, Suomesta. Tällä hetkellä kaikki on todella loistavasti! Dora leikkii toisen koiramme kanssa, kaivaa ulkona kuoppia ja hakee keppiä. Se kurisee oudosti, kun sillä on kivaa ja se on innoissaan. Dora on ihana, en vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois! Tämä on sen lopullinen koti ja se on nyt onnellinen!

T. Sonja