Daniela (nyk. Peppi 2)
Lisätty sivulle: 2007-03-07
Sukupuoli: naaras
Alkuperä: Viro
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Peppiä kaivaten Maj
***
14.3.2007 Daniela sai kodin Kaarinasta
***
Kuulumisia ja kuvia kodista:
8.10.2009 Laitanpa vähän Pepin kuvia ja kuulumisia nyt, kun tyttö on ollut meillä 2½vuotta. Peppi on aivan ihana koira, hienompaa koiraa emme olisi voineet saada! Me olemme niin sanotusti samalla aaltopituudella ja ymmärrämme toisiamme täydellisesti, tai ei aivan; en ymmärrä Pepin herkuttelua kissanhiekkalaatikolla, mutta saattaahan ymmärryksessäni olla puutteita.
Pepin kanssa ulkoilu on ihanan rentouttavaa, kuljemme vain vierekkäin, remmiä ei tarvitsisi, sillä me menemme muutenkin samaan tahtiin eikä Pepin mieleen juolahtaisikaan mennä omia teitään. Peppihän on löydetty Tallinasta kadulta, en tiedä miten on sinne joutunut yksin harhailemaan. Mutta se ainakin on varmaa, ettei tyttö itse ole lähtenyt karkuteille. Peppi ei mitään muuta halua kuin olla oman ihmisensä kanssa. Aika usein me kuljeskelemmekin metsässä tai paikoissa missä tyttö voi olla vapaana nuuskuttelemassa. Koirapuistosta tyttö ei perusta, hän ei nimittäin valitettavasti leiki ja toisten koirien leikit eivät häntä miellytä.
Kaiken kaikkiaan Peppi on äärettömän kiltti, vaatimaton ja alistuvainen. Ainoa asia, mistä häntä on meillä kielletty, on tosin nuo hiekkalaatikkovierailut. Epäilen, että häntä on aikaisemmassa elämässä jonkun verran kuritettu, sillä tyttö pelkäsi varsinkin alussa kaikkea pitkää ja ohutta. Ei vieläkään nuole ruokaa lusikalta vaan perääntyy heti, jos ojentaa lusikkaa hänen suuntaansakin. Pelkää myös kastelukannun pitkää, ohutta nokkaa. Yli vuoden se oli sikäli ongelma, että Pepin piti seurata minua kaikkialle, siis myös kun kastelin kukkia, ja silloin raukka pieni seurasi minua pelokkaasti kumarassa. Oltuaan meillä 1½ vuotta Peppi rupesi luottamaan, että minä en häviä minnekään, vaikkei hän koko aikaa minua seuraakaan ja tätä nykyä hänen ei tarvitse osallistua kukkien kasteluun :D. Vuosi sitten syksyllä tyttö myöskin teki rohkean päätöksen jäädä alakerran sohvalle nukkumaan yöksi, ennen sitä nukkui aina sänkyni jalkopäässä. Onhan kokonainen sohva mukavampi kuin sängyn jalkopää! Päivät neitokainen taitaa kyllä köllötellä sängylläni; jos tulen tavanomaista aikaisemmin kotiin niin kestää hieman ennen kuin koira saapuu sieltä alas tervehtimään. Sängyn petaamisessa meillä on hieman erimielisyyksiä, neiti on useimmiten pedannut uudestaan aamulla petaamani sängyn. Tänään hänellä onkin varsinaiset ”kissanpäivät”, sillä sängyn päällinen on pesussa ja tyttö saa tehdä
itselleen oikein lokoisan pesän varsinaisesta peitosta ja tyynystä, itseasiassa oli tehnyt jo minun lähtiessäni. Sikälikin Pepin kanssa on ollut helppoa, että vaikka hän minun kotona ollessani mieluiten on siellä missä minäkin, niin poissa ollessani hän ei kärsi mistään eroahdistuksesta vaan nautiskelee sängyssäni :D.
Kesällä Peppi pitää uimisesta, tai paremminkin kahlailusta. Uintipaikka ei ole paras mahdollinen, nimittäin venesatama. Se on kuitenkin lenkkimme varrella ja kesäisin Pepillä on tapana käydä kahlailemassa ja ”duppaamassa”, joskus voi uida muutaman vedon. Tyttären kanssa saattaa uida muutamia metrejäkin, mutta minuahan ei voi jättää niin pitkän matkan päähän. Pepillä on hassu tapa puistella itseään jo vedessä, mutta sitten hän unohtaa tehdä sen rannalla ja saattaa kulkea pitkiäkin matkoja vettä tippuen. Neiti myöskin rakastaa heinikossa piehtaroimista, mutta silloinkin tuo puistelu saattaa joskus unohtua ja turkki on täynnä ruohoa. Jännää, miten kuiva ruoho irtoaa heti kun koira puistelee itseään, mutta kun minä yritän puistella sitä sen turkista niin ei irtoa millään, kotona harjatessa toki lähtee.
Ruuankaan suhteen ei ole ongelmia, Peppi syö koiranraksuja sekä liha-puuroa/ koiran märkäruokaa ja vähän herkkuja tietysti myöskin. Ei ole mikään ahmatti, mutta osaa toki kerjätä omalla hillityllä tavallaan. Ei myöskään varasta ruokaa tai muutenkaan tee mitään luvatonta. Eli olemme varsin hemmoteltuja koiranomistajia! Terveisin, Peppi ja Pepin perhe
2.6.2007 Lisätty Pepille uusia kuvia
10.5.2007 Danielan eli nyk. Pepin kuulumiset. Jo syksystä asti olimme miettineet kolmannen koiran hankkimista ja nimenomaan Virosta tai Viipurista. Mietittiin ja jahkailtiin kunnes Danielan kuva tuli Rekku Rescuen sivuille. Silloin soitin heti illalla koiravaraajalle eli Heidille ja sitten asiat etenivätkin nopeasti. Daniela oli valmis lähtemään keskiviikkona 14.3., jolloin minä ja tyttäreni olimme matkoilla. Ajatuksena oli mennä jonain viikonloppuna hakemaan Daniela kotiin, mutta sitten tulikin Heidiltä tekstiviesti että Daniela pääsee Suomeen jo 14.3. Virossa opiskelevan Annikan kanssa. Niinpä jo omillaan asuva opiskelijapoikani haki Danielan 14.3. illalla Helsingistä ja tuli sen kanssa kotiin, nukkui yön täällä koirien kanssa ja lähti aamulla luennoille.
Minä ja tytär tulimme kotiin torstaina puolelta päivin ja silloin meitä oli eteisessä vastassa kolme koiraa niinkuin olisivat siinä aina olleet. Ja yhtä sutjaakkaasti on mennyt sen jälkeenkin. Danielan nimeksi tuli Peppi, ja hän tuli 13-vuotiaan “villacollie” Pontuksen ja 6-vuotiaan tiibetinspanielin Pipsan kaveriksi. Ja onhan täällä kolme kissaakin. Mitään ongelmia ei ole ollut, Peppi on tosiaan niin kotonaan kuin olisi täällä aina ollut. On aivan ihana koira, aina yhtä iloinen ja ystävällinen hännänheiluttaja, on aina siellä missä minäkin. Varsinainen Sohvan, Sängyn ja Sydämen valtaaja! Terveisin Peppi ja Pepin perhe
16.3.2007 Hyvin on mennyt edelleen, parhaillaan Peppi nukkuu sohvalla, jossa nukkui myös yön. Ruoka on maittanut, söi raksujakin joihin sekoitin raejuustoa, maha on toiminut ja tyttö vaikuttaa sisäsiistiltä. Lenkillä kun ollaan niin häntä heiluu koko ajan! Kun tultiin kotikadulle niin osasi jo suunnistaa omalle ovelle. Eläinlääkäri- ja sterilointiajan ajattelin tilata noin pari viikon päähän jolloin Peppi on vähän tottunut täällä oloon ennen kuin tulee taas uusia asioita. terveisin Maj
***
Steriloitu narttukoira, noin 4v.
7.3.2007 Daniela, reg nro 4990, on noin 4 vuoden ikäinen pienehkö narttukoira Tallinnan Loomade Hoiupaikissa. Daniela on löydetty kadulta, Saue Vallast 21.2 ja toimitettu tarhalle.
Daniela oli jo kertaalleen varattu virolaiseen kotiin, mutta tosipaikan tullen omistajaa ei näkynytkään.
Daniela on kaunis ja ystävällinen tyttönen. Daniela ei pahemmin hauku häkissään, ja kävelee hihnassakin hienosti. Danielalla on korkeutta noin 40 cm.
Uusi omistaja hakee Danielan Tallinnasta yhdistyksen avustuksella. Kulukorvaus Danielasta on 100 €.
Daniela on valmis lähtemään uuteen kotiinsa alkaen 14.3.
