Billy (nyk. Lemmy)

3.5.2009 Billy sai kodin Jyväskylästä.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

9.6.2009 Terveiset Jyväskylästä, täällä on yhteinen elämäntaival alkanut oikein mallikkaasti! Lemmy on integroinut itsensä varsin sutjakasti porukkaan mukaan – sitä ei enää muistakaan millaista täällä oli aeL, eli aikaa ennen Lemmyä. :) Ensimmäiset pari viikkoa olivat ne raskaimmat, ei niinkään pojalle vaan minulle itselleni kun on yhteisen arjen aakkosia opeteltu. Pojan oppimiskyky on kuitenkin ollut onnekseni varsinaista neron luokkaa – hihnassakävelyn poika oppi jo muutaman lenkkikerran jälkeen, ja etenkin sisäsiisteyden oppiminen oli se viimeisin lottovoitto: poika kun ei ole nyt tehnyt runsaaseen viikkoon tarpeitaan sisälle lukuun ottamatta paria protestipissaa.

Lemmy ei ole tarhaoloista päästyään paljoa muuttunut: pojan mielestä kaikki, niin koirat kuin ihmiset (samoiten kuin lenkkipolulle silloin tällöin eksyneet
rusakotkin) ovat aivan varmasti hänen ylimpiä ystäviään. Osa koiraporukasta on tosin ollut eri mieltä, mutta tästä poika on ollut vain hieman pää kallellaan: “Mitäs, mehän ollaan kavereita – mitä sie nyt tollai murajat!” Koirapuistossa ollaan käyty muutamaan otteeseen ja poika on joukon joviaali tyyppi, joka hengaa porukassa mukana mutta ei ole ensimmäisenä työntämässä kuonoansa asioiden keskipisteeseen vaan tykkää mieluummin leikkiä sopivan leikkikaverin kanssa vähän sitten etäämmällä. Koiraa poika osaa puhua todella hyvin, rauhoittavat signaalit ovat koirapuistossa ahkerassa käytössä ja myös toinen osataan ottaa huomioon, kunnes yhteinen sävel löytyy – koirakaverista riippuen joko tyydytään vain muodolliseen tervehdysnuuhkaisuun kun taas sitten riehakkaamman kaverin kanssa innostutaan hurjaan takaa-ajoon ja painimatsiin.

Kokonsa puolesta poika on kuitenkin kokenut varsinaisen muutoksen ja on alkanut
näyttämään jo komialta nuorelta mieheltä – on varsin vaikea kuvitella, että tällä hetkellä eteisessä makaava rötväle mahtui vielä reilu kuukausi sitten istumaan kolmen tunnin ajomatkan mukavasti allekirjoittaneen sylissä. :p Sylikoiran kokoa poika omasta mielestään kuitenkin edelleenkin on, uudet ihmiset ovat ehdottomasti jokainen potentiaalisia rapsuttajia ja huomiota kerjätään edelleen pentumaiseen tapaan heittäytymällä ketarat oikosellaan lattialle, ja välillä ollaan myös niin onnesta soikeana ettei meinata nahoissaan pysyä vieraiden tullessa käymään. Täysin valikoimaton Lemmy ei kuitenkaan ole: mikäli vieras odottaa pojan olevan heti sulaa sylikoira-ainesta, saa tämä pojalta yllättyneen pöhähdyksen, aivan kuin poika käskisi: “Pöh! Eipäs nyt hoppuilla, kerropas nyt ensiksi että kukas sää nyt oikein oot?” Tämä kuulostaakin varsin vakuuttavalta, pojalla kun on nimiesikuvansa tavoin
varsinainen viskibasso, jolla toistaiseksi vielä melko pieni poika saa kuulostamaan itsensä monin verroin isommalta.

Ehdottomasti sen parhaimmain koirakaverin Lemmy on saannut viereisessä talossa
asuvasta pystykorvasekoituksesta Myystä, jonka kanssa kemiat natsahtivat heti yhteen läheisellä lenkkipolulla tavattaessa (ja fleksit solmuun leikkituokion alettua). Myyn omistajan kanssa sitten ollaankin nyt käyty yhdessä koirapuistossa aina silloin tällöin pyörähtämässä ja lenkilläkin, mikä ei ihan vielä luonnistu kamalan mallikkaasti, kun lapsoset ovat niin rakastuneita toisiinsa.. Myy ja Lemmy ne kuitenkin yhteen soppii, molemmat kun ovat suurin piirtein saman kokoisia sekä -ikäisiä, ja Myyssä on juuri sopivasti vastusta Lemmylle, joka rauhallisuudestaan huolimatta tykkää kuitenkin välillä vaihtaa vapaalle ja riekkua ihan kunnolla. Kuvia koitin tämänpäiväisestä lasten leikkituokiosta ottaa, mutta ne päätyivät lähinnä kollektiiviseksi otokseksi ruohikossa makaavista karva- ja käpäläkeristä. Näin lopuksi kuitenkin selkeimmät otokset niistä – tämän myötä hyvät kesäntoivotukset koko porukalta! :)

– Mira, Mika ja Lemmy

P.S. Kesästä puheen olleen: ollaan pojan kanssa käyty jo uimassa, ja Lemmy
juokseekin päistikkaa veteen pallon (tai kävyn, jotka ovat muuten pojan mielestä
aivan erikoisjänniä!) perässä, erinomaista näin kesäkuumalla jos sattuu tulemaan
liian kuuma leikkiessä. Kaikin puolin koira on kyllä justiinsa se Meidän Koira,
kiitokset vielä Rekkurescuen porukalle!

***

Billy on n. 4kk ikäinen uros, joka odottelee kotiaan Haapsalun tarhalla.

15.4.2009 Billy oli löydetty vaeltelemasta kaduilta eikä kukaan tunnistanut pentua omakseen ja näin poika päätyi tarhalle kotia etsimään.
Billy-poika pitää kaikista ihmisitä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Se piti kovasti myös tarhalla vierailleiden lasten seurasta. Poika tulee toimeen muiden koirien kanssa ja ainakin tarhalla myös kissaseura kelpasi.
Huomio on Billyn mielestä kaikkein kivointa ja se jaksaisi istua rapsuteltavana vaikka kuinka kauan.
Tarhan työntekijä kuvaakin Billyä melko rauhalliseksi pennuksi.
Billy ei myöskään tarhalla juuri hauku.
Pojalle haetaan nyt kotia jossa sen kouluttamiseen ollaan valmiita panostamaan niin pentuna kuin vielä aikuisenakin.

Uusi omistaja hakee Billyn Tallinnasta yhdistyksen opastuksella. Omistajan on myös mahdollista lähteä mukaan noutamaan Billyä Haapsalusta.
Kulukorvaus Billystä on 150€. Kulukorvaus sisältää rokotuksen, madotuksen, ulkoloishäädön sekä tunnistusmerkinnän. Lisäksi pojan mukana tulee passi josta toimenpiteet käyvät ilmi