Albert (nyk. Nano), Annabellan pentu

Lisätty sivulle: 2007-08-16

Sukupuoli: uros

Alkuperä: Viro

Albert (nyk. Nano), Annabellan pentu
4.6.2014 Nanosta tuli enkeli sairauden vuoksi.

Hyvää matkaa Nano.

***

7.8.2007 Albert sai kodin Raumalta.

***

Kuulumisia ja kuvia kodista:

30.7.2013 Nanon elämä on edenny tasaseen tahtiin, leuasta ja kupeistaan harmaantunut herra täytti juuri 6 v ja sai syntymäpäivälahjakseen pienen ihmistytön. Kovasti on kiinnostava otus tuollanen karvaton pentu, vähän se on jännittävä ja sille pitää pienenpieni suukko aina sillontällön ohi kulkiissa antaa (ja pienen ihmisen puoli päätä on kuolassa). Pari vuotta on Nanolla ollu jo vähän järkeä päässä, kyllä siinä vuosia meni mutta kyllä ne käytöstavat sieltä löyty kun oikea koulutsmetodi löyty.

Mailman paras pienoinen sylikoira. <3

19.1.2012 Heippa! Onpas aikaa kun on viimeksi tullut päiviteltyä Nanon kuulumisia. Hän on reilun 4 v, painoa on n. 45 kg ja säkä on pysynyt siinä 70 cm luokassa, eli pikkuinen mamman sylikoira on edelleen. :D Käytiin Peetsalla epävirallisessa luonnetestissä, kuulemma 1/500:sta koirasta on noin hyvä hermorakenne kun tällä. Tässä koirassa olis hienosti riittänyt rahkeet vaikka ihan jollekin tasolle harrastuskoirana, mutta me ollaan ihan onnellisia kotiaskareissa. Nano sai vuos sitten kaverikseen tiibetinspanielin ja pitää sitä hienosti lemmikkinään (kun hän itse on jotain korkeampaa…). Laitoin muutamia tuoreita kuvia. <3

22.6.2008 Paino pojalla on pysynyt karvan verran alle 40 kg ja säkäkorkeus on aika tarkkaan 70 cm. Pikkupoika. Tänään käytiin Tommi-kissan ja Nanon kanssa eläinlääkärissä: Munaton on harmiton. Muuten meillä pyyhkii hyvin, katsotaan muuttaako kastraatio koiraa mitenkään. Jännitti tuo leikkaus ihan hirveesti, mutta hyvin selvittiin.

11.3.2008 Nanolla on ikää 7 kk, ja painoa on kertynyt n. 38 kg, säkäkorkeus on n.66 cm. :) Mamman sylivauva. Ei ole olemassa yhtäkään näin kilttiä koiraa! Ainut miinus koko koirassa on se, että Nano pelkää vieraita. Mutta toivotaan, että saadaan treenillä pois.

18.1.2008 Hienosti meillä on kaikki lähtenyt käyntiin. Ensimmäisenä yönä, päätin että mehän EI oteta koiraa sänkyyn. Meillä oli patjat lattialla, kun uusi sänky ei ollut vielä tullut. Nano käpertyi viereeni _lattialle_ nukkumaan ja kaikki oli hyvin. Kuinkas sattuikaan, heräsin aamulla pikkuinen 8kg pallero kainalossani. <3 Siihen hän oli tullut. Sen jälkeen hän on nukkunut täysin luvallisesti kainalossani.

Seuraavana aamuna sitten alotettiin heti sisäsiisteyskasvatus (sisäsiisti alle 4kk iässä). Yhden ainoan kerran poika ärähti minulle, kun menin hänen kupilleen kesken ruuan. Ei tarvinnu muutaku sanoa että “Minä saan ottaa sinulta pois ihan mitä ikinä tahdon, ja sinulla ei ole siihen mitään sanottavaa!” Eipä ole Nano ominut mitään sen jälkeen. Hän oppi sen heti, että “Mamma saa ottaa namit ja kaiken pois, mamma on pomo”.

Painoa pojalle on tullut 1-2 kg/viikko. Ruoka maistuu. Vauvana hälle maistui kaikki muukin, kynät, kivet, kaukosäätimet, johdot, lattialistat, kävyt, ja kaikki pieni irtaimisto. Jollei hän ylettynyt johonkin, niin kissa auttoi ja pudotti Nanon syötäväksi. Kun tämä pentu ei ole ikinä ollut niinkään PIENI, niin eikös hän kerran ollut reipas ja yksinollessaan haki tiskialtaasta likaisen puulastan ja söi senkin. Sitten sitä poruttiiin ja ihmeteltiin että puhkeaako suoli vai tuleeko terävät säröt kauniisti ulos. Huonekaluja ei ole tuhonnut *koputtaa puuta*.

Säkäkorkeus on mitattu ensimmäisen kerran 13.10, eli 12vkosena, ja korkeutta oli ~48cm ja painoa 15kg. 13.11 eli 4kk säkä oli ~54cm ja painoa 22kg. 27.12 Säkä olikin jo kivunnut 60cm ja maitohampaat vaihtuneet ainakin kulmat ja edestä. Nyt, 18.1 säkä oli ~62cm ja painoa 33kg.

Päivittäin käydään Koirapolulla lenkkeilemässä ja leikkimässä koirakavereiden kanssa, Nano on löytänyt sieltä monta hyvää ystävää. Tämä mies on saanut minut itkemään useammin kuin kukaan muu ikinä. Monesti on jo “kuopattu (selvyydeksi =olen itkenyt silmät päästäni ajatuksella että “Nyt ei tää kakara tästä enää selviä”), epätoivoissani soittanut jokaiselle eläinlääkärille että “Mitä teen kun tämä teki nyt näin?” kun ei toisen järki sano yhtään että esim. wc:n puhdistusainetta ei syödä, luut kuuluu PURESKELLA ennen nielemistä, raketit eivät ole ruokaa ja yli 2m korkeilla jyrkänteiltä EI hypitä naamalleen alas.

Mutta kuitenkin: Tämä poika on jokaisen tytön unelmakumppani. En luopuisi tästä mistään hinnasta. Terv. Taru, Joonas ja Nano

***

Uros, synt. 18.7.2007

16.8.2007 Albert, Annabellan pentu, on joukon vastarannan kiiski, jolle matolääkkeen antokin oli aluksi työn takana. Poika on pennuista toiseksi suurin, syö hyvin vaikka täytyykin käydä jokainen ruokakuppi läpi. Kovasti leikkii solmujen kanssa ja nukenkin. Pojasta tulee iso, arvio n. 45-50 kg. Luovutus alkaen 8.9-07

Pentuja on 2 tyttöä ja 4 poikaa: Albertina, Aleksandra, Alarik, Attila, August ja Albert.