Tassujen takaa – koirien monitoiminainen Minna

Tassujen takaa -sarjassa esittelemme noin kerran kuukaudessa yhden Rekkujen vapaaehtoisen. Tänään on vuorossa yhdistyksen koirapuolen monitoiminainen Minna Monto.

Minna on ollut mukana Rekku Rescuen toiminnassa jo 13 vuotta eli melkein vuonna 2002 perustetun yhdistyksen alusta lähtien.
– Vuonna 2004 toisen koirani kuoltua, etsiskelin yksin jääneelle kaveria, ja olin jo silloin päättänyt, että haluan antaa kodin kodittomalle. Ensimmäinen rescuekoira tuli meille Pelastetaan koirat ry:n kautta, Minna kertoo. – Koirasta onnellisena selailin eri yhdistysten sivuja ja päädyin ilmoittautumaan Rekuille sijaiskodiksi. Ensimmäinen hoitolainen tuli joulukuussa 2005, ja siitä se sitten lähti.

Tällä hetkellä Minna toimii koirien kotihoitovastaavana ja kuuluu myös yhdistyksen hallitukseen. Paljon muutakin hommaa kertyy, kun ei osaa sanoa ei.
– Teen vähän kaikkea mahdollista, eniten aikaa kuluu koirapuolella. Koirien kotihoito- ja varaajahommia, tapahtumiin osallistumista ja tarhoilla käyntejä mahdollisuuksien mukaan.

Rekkuvuosien varrelta Minnan sydämeen on jättänyt isoimman tassunjäljen dobermann Remu.
– Remu oli erittäin laihassa kunnossa saapuessaan luokseni kotihoitoon. Tämä tapaus aukaisi silmäni ja ymmärsin, että Suomessakin voi koirilla olla todella huonot oltavat.

Rekku Rescuen toiminta on kehittynyt paljon alkuvuosista ja myös toiminnan painopisteet ovat muuttuneet.
– Yhdistys on nykyään keskittynyt enemmän suomalaisten kodinvaihtajakoirien auttamiseen, kun taas alkuvuosina suurin osa koirista tuotiin Virosta, kertoo Minna. – Nykyisin tuemme Viron koirien kodinsaantia paikallisesti, mm. avustamalla steriloinneissa ja kastroinneissa sekä tukemalla yhteistyötarhoja ruoka- ja tarvikelahjoituksin.

Painopisteen muuttamisen on mahdollistanut Viron kodittomien eläinten tilanteen ja tarhojen olosuhteiden paraneminen.
– Ensimmäisen kerran Viron tarhoilla käydessäni vain itkin, Minna muistelee.

Nyt tarhakoirien olot ovat avustuksien avulla parantuneet eikä enää tarvitse poistua silmät kyynelissä.
– Tästä suuri kiitos kaikille niille, jotka ovat avustaneet Viron koiratarhoja. Koirilla on huomattavasti paremmat olot kuin vuosia sitten.

Vapaaehtoistyö vie tunnetusti pikkusormen jälkeen koko käden ja joskus koko elämänkin. Mikä pitää Rekkuvaparin käynnissä?
– Eläimet ovat aina olleet sydäntä lähellä. Tämän homman paras hetki on kodin löytyminen kodittomalle. Se hetki, kun oikea ihminen ja koira kohtaavat, auttaa jaksamaan.

Minna (47) on kahden aikuisen pojan äiti. Minnan kodinturvajoukkoihin kuuluvat rescuekoirat Rambo ja Reina sekä pieni chihu Siri. Kotoa löytyy myös Mauku-kissa sekä pari viljakäärmettä. Rekkuilun lisäksi Minna treenaa Rambon ja Reinan kanssa Vainu-eläinetsijäkoirissa tavoitteena kouluttaa molemmat taitaviksi etsijäkoiriksi.