Ajankohtaista multiresistenteista bakteereista
Rekku Rescue haluaa olla mukana tekemässä työtä multiresistenttien bakteerien leviämisen ehkäisemisessä ja olemme vapaaehtoisena kartoitustoimenpiteenä kartoittaneet näiden bakteerien esiintymistä yhteistyötarhoillamme Virossa.
Huhtikuussa 2018 testasimme yhteensä kahdeksan koiraa Tallinnan, Pärnun, Viljandin, Valgan ja Virumaan tarhoilta. Yhdestä näytteestä löytyi E.coli-bakteeri, joka viittaa ESBL-bakteeriin. Näyte on lähetetty edelleen Eviraan tutkittavaksi. Kaikki muut näytteet olivat negatiivisia. Näiden löydösten perusteella emme ole toistaiseksi nähneet tarpeelliseksi muuttaa adoptiokäytäntöjämme.
Jatkossa tulemme tekemään seulontatestejä yhteistyötarhoillamme säännöllisesti. Olemme myös keskustelleet yhteistyötarhojemme kanssa antibioottihoitojen mahdollisesta karsimisesta.
Toivomme, että mikäli kauttamme adoptoituja koiria testataan itsenäisesti adoption jälkeen MRSP/ESBL-kantajuuden varalta, myös me saisimme tiedon testituloksista. Tiedot voi lähettää spostilla salla@rekkurescue.com.
Multiresistentit bakteerit
Bakteerien resistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on jatkuvasti kasvava maailmanlaajuinen uhka sekä ihmisille että eläimille. On arvioitu että vuonna 2050 10 miljoonaa ihmistä kuolee resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Resistenssin syntyyn on vaikuttanut antibioottien yleistynyt ja liiallinen käyttö, antibioottihoidon myötä herkät bakteerit kuolevat ja vastustuskyvyn kehittäneet säilyvät ja siirtävät resistenssiä eteenpäin. Erityinen ongelma ovat bakteerit jotka ovat kehittäneet vastustuskykyä useammalle antibiootille, tällöin mahdollisen infektion hoito vaikeutuu mikäli juuri tämä bakteerikanta aiheuttaa infektion.
Esimerkiksi Aasiassa ESBL-bakteerin kantajuus on niin yleistä, että tutkimusten mukaan aasianmatkaajista 70 % palaa Suomeen ESBL-bakteerin kantajina. On myös tutkittu, että tietyissä otannoissa 20 % ruotsalaisista päiväkotilapsista kantaa ESBL-bakteeria (Lääkärilehti 21.2.29017) ja englanninbulldogeista 21 % on MRSP- tai ESBL-positiivisia (Kennelliitto 26.1.2018).
Multiresistenttejä bakteereja todetaan sekä ihmisissä, eläimissä että elintarvikkeissa. Lemmikkieläimissä näitä bakteereja todetaan keskimääräistä enemmän tietyissä ryhmissä. Näitä ovat ulkomailta tuodut koirat ja kotimaista alkuperää olevista koirista etenkin ne, jotka ovat saaneet runsaasti antibioottihoitoa esim toistuviin iho- ja korvatulehduksiin (tässä korostuvat tietyt näille vaivoille alttiit rodut) sekä raakaravintoa saavat. Rescue-koirilla näiden bakteerien runsaampi esiintyminen johtuu lähtömaiden antibioottikäytännöistä sekä bakteerien helposta siirtymisestä tiheässä koirapopulaatiossa tarhalla koirasta toiseen. Valtaosa näiden bakteerien kantajista on oireettomia eivätkä saa koskaan ongelmia kantajuudesta. Bakteerien merkitys on suurin populaatiotasolla ja maailmanlaajuisesti, mitä enemmän multiresistentit bakteerit lisääntyvät sitä vaikeammaksi infektioiden hoito käy tulevaisuudessa. Siksi ensisijainen tavoite on vähentää näiden bakteerien esiintyvyyttä ja leviämistä.
Koirilla merkityksellisimmät resistenssikannat ovat MRSP ja ESBL.
MRSP (metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudointermedius)
S.pseudointermedius on koiran iholla ja limakalvolla elävä bakteeri joka on hyvin yleinen terveillä eläimillä mutta voi aiheuttaa myös infektioita, yleisimmin iho- ja haavatulehduksia. Myös luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset ovat mahdollisia. Kun tämä bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn metisilliinille se on MRSP-kanta. MRSP ei aiheuta infektioita tavallista S. pseudointermediusta herkemmin mutta mahdollisten tulehdusten hoito hankaloituu kun tehoavia antibiootteja on vähemmän. Terveelle eläimelle MRSP ei ole vaarallinen ja koira onkin usein oireeton kantaja. MRSP:n esiintyvyys suomalaisissa koirissa on n. 3-10% välillä.
“MRSP-bakteeria esiintyy useimmin koirilla, jotka kärsivät toistuvista iho- ja korvatulehduksista tai jotka muusta syystä ovat saaneet usein antibiootteja. Nämä koirat kuuluvatkin MRSP-bakteerin riskiryhmään ja tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin 10 % riskiryhmään kuuluvista koirista kantaa MRSP-bakteeria.” (Evira 3.7.2017)
MRSP leviää yleensä eläinten välisessä kontaktissa mutta saattaa kehttyä myös antibioottihoidon myötä. Myös ympäristö ja välineet kuten harjat ja lelut voivat siirtää bakteereja eläimestä toiseen. Tämän vuoksi eläinlääkäriasemilla MRSP-kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä. Ihmiseen MRSP siirtyy todennäköisesti hyvin lyhytaikaisesti eikä ihminen yleensä sairastu MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen, maailmalla on raportoitu vain harvoja yksittäisiä sairastapauksia. Kun perheessä on MRSP:tä kantava koira on todennäköistä että perheen muut koirat ovat myös kantajia. MRSP voi puhdistua koiran elimistöstä mutta etenkin paljon antibiootteja saaneisiin potilaisiin suhtaudutaan eläinlääkäriasemilla aina riskipotilaina vaikka kontrollinäytteet olisivat puhtaita.
Hygieniaohjeistus MRSP-kantajan omistajalle:
-Eläinlääkäriasemille tulee kantajuudesta ilmoittaa ajanvarauksen yhteydessä, näin voidaan estää bakteerien siirtyminen mahdollisesti huonokuntoisiin riskipotilaisiin
-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä käsihygieniasta kannattaa huolehtia myös kotioloissa. Jos kätesi tahriintuvat eritteistä, niin pese ne huolellisesti.
-Käytä kertakäyttöhanskoja, kun puhdistat lemmikkisi korvia, käsittelet sen eritteitä tai hoidat se suuta. Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen.
-Käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa ja säilytä se erillään
-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on MRSP (ihotulehdus, korvatulehdus, haavatulehdus tms.)
*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Pese kädet hanskojen poiston jälkeen huolellisesti. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.
*Vältä lähikontakteja muihin koiriin, kunnes infektio on parantunut.
ESBL (extended spectrum beta-lactamases)
ESBL-ominaisuus on tyypillisimmin E.colissa tai Klebsiellassa jotka ovat molemmat suolistobakteereja. ESBL aiheuttaa mm virtsatieinfektioita ja yleistulehduksia. Noin 5% suomalaisista koirista kantaa ESBL-bakteeria (Helsingin Yliopisto 17.11.2017). ESBL on yleinen myös mm ulkomailla matkustaneilla ihmisillä , esim Aasiassa matkustaneista 70% kantaa suolistossaan ESBL-kantaa matkalta palatessaan (Lääkärilehti 25.11.2013) . ESBL:ää todetaan myös esim siipikarjatuotteissa, 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja (Evira, 6.4.2017).
ESBL-kantajuus saattaa siirtyä lemmikistä omistajaan tai omistajasta lemmikkiin eritteiden välityksellä ja lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee astiat jne). On todennäköistä että ESBL-kantajuus on kaikilla perheen lemmikeillä jos se todetaan yhdellä. ESBL-kantajuudesta puhdistuminen on mahdollista mutta kantajuuden kestosta ei ole varmaa tietoa.
Hygieniaohjeistus ESBL-kantajan omistajalle:
-Oireettoman kantajan kanssa voi elää kotioloissa normaalisti mutta hyvästä käsihygieniasta kannattaa huolehtia myös kotioloissa. Jos kätesi tahriintuvat eritteistä (esim. virtsa, uloste, kuola), niin pese ne huolellisesti.
-Jos lemmikilläsi on todettu ESBL-kantajuus, niin kannattaa siitä ilmoittaa omaan hoitoyksikköön asioidessasi terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunta arvioi mahdollisen seulonnan tarpeellisuuden.
-Ilmoita kantajuudesta eläinlääkäriasemalle ajanvarauksen yhteydessä, ESBL-kantajat hoidetaan kosketuseristyksessä.
-Kun käsittelet sisällä lemmikin ulostetta tai virtsaa, käytä kertakäyttöhanskoja. Imeytä eritteet paperiin, mikä laitetaan suoraan jätepussiin. Pyyhi alue, missä ulostetta/virtsaa oli esimerkiksi Virkon-liuoksella (desinfektioaine). Pese kädet huolellisesti hanskojen poiston jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
-Kerää lemmikin ulosteet ulkoa pois bakteerien siirtymisen minimoimiseksi.
-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on ESBL-ominaisuuden omaava bakteeri (esim. haavatulehdus tms.)
*Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhanskoja. Pese kädet hanskojen poiston jälkeen huolellisesti. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa.
*Laita hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. suoraan jätepussiin.
*Jos eritteitä on pinnoilla, pyyhi pinnat huolellisesti esimerkiksi Virkonilla.
*Jos kyseessä on virtsatietulehdus, siivoa virtsalammikot sisällä kuten edellä on mainittu.
*Vältä kontakteja muihin koiriin, kunnes infektio on parantunut.
-Älä anna lemmikin nuolla kasvojasi.
-Käytä kertakäyttöhanskoja koskettaessasi lemmikkisi suuta tai peräaukon aluetta, esim. harjatessasi sen hampaita tai pestessä sen peräaukon ympärystä. Pese kädet huolellisesti hanskojen poisto jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttäminen on suositeltavaa.
-Käytä ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa ja säilytä se erillään.
Lähde: Galgos Del Fenix https://www.galgosdelfenix.com/tietoa-multiresistenteistae-bakteer
Voiko MRSP-tartuntaa ennaltaehkäistä?
Allergiat ja ihopoimut altistavat ihotulehduksille ja lisäävät antibioottien käyttöä. Etenkin koirien kasvattajien on kiinnitettävä huomiota jalostuksessa käytettävien koirien terveyteen. Koirien omistajien on huolehdittava koiran terveydestä, jotta antibioottikuureja ei tarvittaisi. Rokotukset pidetään ajan tasalla, hampaat hoidetaan asianmukaisesti, eläin saa oikeanlaista ravintoa ja riittävästi liikuntaa. Eläimen sairastuessa se viedään varhaisessa vaiheessa eläinlääkärin vastaanotolle. Eläin myös totutetaan hoitotoimenpiteisiin ja lääkkeiden ottamiseen, jotta sen sairastuessa asianmukainen hoito onnistuu. (Evira 3.7.2017)
Lisätietoja aiheesta:
Helsingin yliopisto Uutta tietoa MRSP-bakteerin epidemiologiasta Suomessa
MRSP:stä
MRSP:stä
ESBL:stä
ESBL, potilasohje