75 eläinsuojeluyhdistystä vetoaa kansanedustajiin: Kissakriisi ei ratkea ilman lainsäädännön tukea

4.10.2021

Vapaana ulkoilevien kissojen pakollista leikkauttamista sekä kaikkien kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä vaativa Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite on nyt eduskunnalla. Tänään Eläinten päivänä kansanedustajille toimitettu eläinsuojelutoimijoiden yhteinen kirjelmä taustoittaa Suomen kaltoinkohdelluimman lemmikkieläimen tilannetta.

Löytöeläinten vastaanottopaikkoihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa, joista vain viidennes pääsee takaisin kotiin. Kissapopulaatioissa elää tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia kissoja, joista kukaan ei kanna vastuuta. Populaatiokissat kärsivät nälästä, kylmästä, sisäsiittoisuudesta sekä tarttuvista taudeista ja loisista. Kissapopulaatiot syntyvät ja kasvavat ihmisen toimien seurauksena, ja suurin osa niistä saa alkunsa leikkaamattomista, vapaana ulkoilevista kotikissoista.

Heitteillejätettyjen kissojen auttaminen on lähes kokonaan vapaaehtoisten eläinsuojeluyhdistysten harteilla. Yhden populaatiokissan hoitoon kuluu keskimäärin 500 euroa. Sadan kissan populaation kiinniottoon ja hoitamiseen kuluu satoja vapaaehtoisten työtunteja ja kymmeniä tuhansia euroja. Vain murto-osaa apua tarvitsevista kissoista pystytään auttamaan.

Eläinsuojeluyhdistykset eivät ole yksin vaatimustensa takana. Eläinlääkäreille suunnattuun kyselyyn vastanneet pitävät kissapopulaatioiden ennaltaehkäisyssä tärkeimpänä keinona vapaasti ulkoilevien kissojen pakollista leikkauttamista. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakolliseksi oli suosituin lainsäädännön kehittämistä koskeva ehdotus.

Myös Suomen kansa haluaa muutosta. Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite keräsi 56 862 kannatusilmoitusta vajaassa neljässä kuukaudessa. Eläinsuojelujärjestöjen yhteisen, vastaavansisältöisen Kissakriisi-vetoomuksen allekirjoitti lähes 60 000 ihmistä vain yhden kuukauden aikana viime syksynä.

– Kissakriisi on mahdollista ratkaista. Omistajalle tulee säätää velvollisuus estää pitämiensä kissojen hallitsematon lisääntyminen. Lisäksi kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi vähintään samalla aikataululla kuin koirien vastaava, vuoden 2023 alussa voimaan tuleva velvoite. Eläinsuojelullisesti kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on vielä tärkeämpää kuin koirien, sanoo kansalaisaloitteen vastuuhenkilö Teija Englund.

Kissan alhainen arvostus on yksi keskeisimmistä kissakriisin taustasyistä. Kissaongelmaan puuttuminen lainsäädännöllä on paitsi välttämätöntä myös tarpeellinen kannanotto päättäjiltä kissan arvon puolesta.

Kansanedustajille tänään lähetetyn, Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitetta tukevan kirjelmän on allekirjoittanut 75 eläinsuojeluyhdistystä ja muuta alan toimijaa. On historiallista, että lähes kaikki Suomen kissaongelman kanssa työtä tekevät yhdistykset ovat yhtenä rintamana mukana.

Lue kirjelmä tästä.

Kirjelmän yhteyteen kerättiin eläinsuojeluyhdistyksiltä kuvamateriaalia. Tältä näyttää Suomen kissakriisi. Kuvat saattavat järkyttää.